Rantakukka,
 tähkäpää jalat vedessä,
 tulvaniityllä.
 Talvella isoäitini käveli niityn poikki,
 jäätyneen joen kantta
 sulaan kohtaan asti,
 nosti pesuvettä.
 Ei pelännyt hukkumista,
 aina ei edes välittänyt.
 Toivoi kuolevansa leikkauspöydällä,
 kunnallislääkärin poistaessa munatorven,
 johon raskaus oli asettunut.
 Isoäidin karjalaisnauru
 oli liikaa mammalle.
 Miten joku voi niin vihata.
 Toin joen rannasta
 rantakukan
 ja juuret.