sunnuntai 16. elokuuta 2020


Ylikypsä puutarha lakoaa.

Ilmassa leijuu käyneen tuoksu.

Kaatuneen kultapallon kukka

kohottautuu kyynärvarsiensa varaan

kohti metsään vaipuvaa valoa.

Poimin omenat,

niiden pinta viileä

ja nukkainen.

 

sunnuntai 2. elokuuta 2020


Phloxia, syysleimut,

hiipuva kesä liekehtii vielä.

 

Hanhia taivaalla muodostelmassa,

ja äkkiä kuristaa kaulaa.

Pitkä pimeä, miten siitä.

 

Ajattelen marraskuun sammunutta metsää,

sammaleiden hiljaista rupattelua,

maatumisen tuoksua,

koiran tassujen ääntä polulla.



 

lauantai 16. toukokuuta 2020

Lumi sataa
orvokkien hartioille.
Ne jatkavat rupatteluaan,
kallistelevat päätään, 
hipaisevat toisen lehteä. 
Että meillä
oli toisemme. 



lauantai 10. elokuuta 2019


Peikonlehti
ja kiinanruusu
laittavat kaikki kämmenensä
ikkunaa vasten.
Riisuudun,
tulen.



sunnuntai 30. kesäkuuta 2019

Jos puhuisin
kukkien kieltä,
jos joisin mesimarjamehua
pähkinäpuun juurella,
kun suruvaippa sulkee siipensä,
enkä haluaisi mitään niin.


sunnuntai 14. huhtikuuta 2019

Siperiankurjenmiekka,
vaivihkaa vahvistunut.
Keltakurjenmiekan
kaivoin rantapajun takaa liejusta.
Nyt se haukottelee
suurin, keltaisin kukin,
komeat miekat
teroittavat maiseman.
Lisäsin metsäkurjenpolvea,
rantakukkaa, vaalin
itsekseen ilmestyneitä ranta-alpeja,
ja vot, puutarha oli valmis.
Rakkaani kaivoi rantakaislaa
pois koko päivän.

perjantai 12. huhtikuuta 2019



  Ahvenruohon sormet
  hivelevät reisiäni,
  mutapohja muljuu varvasväleihin,
  vastarannan vanha saha
  hohottaa itsekseen tikkuisin,
  mustunein hampain.

perjantai 29. maaliskuuta 2019

Ranta



Kaislojen, nokikanojen,
silkkiuikkujen keitto.
pulputusta, kahinaa,
emojen teräviä kutsuja.
Syömisen, sukeltamisen äänet,
sudenkorentojen pärinä,
pikkukalojen pakenevat viivat.

sunnuntai 24. maaliskuuta 2019

 Verikurjenpolvi
ojentelee varpaitaan,
kurkottelusta jäykistyneitä.
Kannan sen rantaan,
aurinkoon,
kuivempaan kohtaan.
Se on melkein kesy.
Huhut kiirivät,
jotkut viedään kompostiin,
se yrittää siivilleen.
Rauhoittuu vasta,
kun lasken sen
lajitoverinsa viereen.
Katselen kauempaa,
miten nuorempi nojaa vanhempaan.

sunnuntai 17. maaliskuuta 2019

Minun puutarhani


Miehen täti katsoo
kukkapenkkiä etsien
lapsuuden tuttuja.
Liljakukot söivät ruskoliljat,
unikot epähuomiossa kitkin.
En ole enää kylvänyt krasseja
omenapuun alle.

Ukonhatut ja kultapallot löytyvät,
ja rohtosuopayrtit, mutta 
väärissä paikoissa.

Olen pahoillani, tästä tuli vahingossa
minun puutarhani.