sunnuntai 14. huhtikuuta 2019

Siperiankurjenmiekka,
vaivihkaa vahvistunut.
Keltakurjenmiekan
kaivoin rantapajun takaa liejusta.
Nyt se haukottelee
suurin, keltaisin kukin,
komeat miekat
teroittavat maiseman.
Lisäsin metsäkurjenpolvea,
rantakukkaa, vaalin
itsekseen ilmestyneitä ranta-alpeja,
ja vot, puutarha oli valmis.
Rakkaani kaivoi rantakaislaa
pois koko päivän.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti